Energiaremontin hinta vaihtelee kohteen mukaan. Lämmön talteenotto (LTO / PILP) on nopea ja tehokas tapa pudottaa asuinkerrostalon tai liikekiinteistön lämmityskuluja. Urakkahinnat alkavat noin 200 000 eurosta. Kerrostalon maalämpöjärjestelmän hankekustannukset alkavat tyypillisesti noin 300 000 eurosta ja voivat olla suurissa kiinteistöissä miljoonan tai enemmänkin. Tällöin kasvavat myös säästöt yhtiölle, johon energiaremontti tehdään. Hintaan vaikuttavat mm.:

• Rakennuksen koko ja energiantarve: Suurempi kiinteistö ja suurempi lämmöntarve edellyttävät mm. tehokkaampia lämpöpumppuja ja suurempaa määrää varaajia, mikä nostaa kustannuksia – ja mahdollistaa suuremmat säästöt.
• Rakennettava lämmitysjärjestelmä: Se, onko järjestelmässä mukana poistoilman lämmön talteenotto (PILP / LTO) vai maalämpö, tai lisäksi vaikkapa omaa sähköä tuottava aurinkovoimala, vaikuttavat syntyviin säästöihin ja hankekulujen suuruuteen.
• Lämmityslaitteisto: Lämmön talteenottoon tarvitaan vähemmän lämpöpumppuja, kun taas maalämpö edellyttää suuremman pumppu- ja varaajakapasiteetin, näille suuremman tilan sekä kaukolämpöliittymän purun, mikäli sitä ei jätetä rinnalle.
• Sähkön tarve: Maalämpö edellyttää LTO:ta enemmän pumpputehoa ja tällöin myös sähköä, mikä tarkoittaa maalämpöjärjestelmässä usein myös sähköpääkeskuksen laajennusta ja sähköliittymän korotusta.
• Lämpökaivojen poraus: Energiakaivojen määrä ja syvyys, sijainti (paljonko vaakaputkea kaivetaan) sekä maaperätyyppi (esim. kallio vs. enemmän teräsputkea vaativa savimaa) vaikuttavat porauskustannuksiin.

Kartoitamme lämmitysjärjestelmän veloituksetta ja teemme ehdotuksen sitovalla urakkahinnalla takaisinmaksuaikoineen. Hinta sisältää kaiken suunnittelusta ja lupien hoitamisesta toteutukseen. Investointi voidaan rahoittaa yhtiön (vihreällä) hoitolainalla, jolloin osakkailta ei tarvitse kerätä lainkaan lisää vastikkeita, sillä raha löytyy jo talousarvion lämmityskuluriviltä. Energiaremontti on ainoa remontti, jossa investointi maksaa itsensä takaisin lämmityskulusäästöinä. Se nostaa myös kiinteistön arvoa, koska kiinteistön suurin hoitokulu, lämmitys, laskee hankkeen ansiosta.

Maaperään varautuu uutta lämpöä jatkuvasti auringon säteilyn ansiosta: maaperän lämpö ei siis voi loppua. Maaperän lämpötila on n. + 4–8 °C, joten lämpöpumppu pystyy tuottamaan lämpöä tehokkaasti pakkasillakin – toisin kuin ilmalämpöpumppu, jonka teho heikkenee talvella. Jos kiinteistössä on tehokas lämmöntalteenotto(LTO-)järjestelmä, maalämpökaivoja voidaan myös ladata talteen otetulla lämmöllä erityisesti kesällä. Tällöin kaivojen lämpötila voi olla vaikkapa 13°C lämmityskauden alussa.

Maalämpöjärjestelmä mitoitetaan Suomen oloihin: asiantuntijamme laskevat tarvittavan energiakaivojen yhteismetrimäärän siten, että energiakenttä tuottaa riittävästi lämpöä vähintään 50 vuotta, eikä maalämpö lopu kaivosta tai kaivo jäähdy pysyvästi. Myös automaatiomme valvonta estää maalämpökaivojen ylikäytön: kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että valitun lämmitysjärjestelmän automaatio mittaroi myös energiakaivoja. Kovimmilla pakkasillakin sisälämpötila pysyy halutussa lukemassa, sillä maalämmöllä on lisälämmönlähteenä aina kaukolämpö tai sähkökattila, jonka osuus lämmityksestä on nykyään tyypillisesti 1–2%.

Maalämpöjärjestelmissä on lisä- ja varalämmönlähteenä joko sähkökattila tai kaukolämpö (ns. osamaalämpöratkaisussa). Kiinteistö ei muutoinkaan jäähdy heti, sillä kerrostalon rakenteissa riittää lämpöä tunneiksi, ja käyttövettäkin on varaajissa. – Vaikka pumppu siis hajoaisi kovalla pakkasella, lämmitys ei katkea äkillisesti: varalämmönlähteet huolehtivat lämmityksestä, kunnes pumppu saadaan korjattua tai vaihdettua.

Jos kiinteistössä on käytössä poistoilman lämmön talteenotto (PILP / LTO), se on edullinen ja tehokas lämmönlähde, jota käyttämällä kaivometrejä tarvitaan myös huomattavasti vähemmän. Hukkalämpö kerätään talteen tyypillisimmin katolta poistoilmapuhaltimista, mutta sitä saadaan myös mm. kaupan kylmäkalusteista tai vaikkapa ravintolan huuvasta.

Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöillä on kanssamme tyypillisesti huolenpitosopimus. Siihen kuuluva etävalvonta sekä hälytykset turvaavat lämmöntuoton ja säästöt: järjestelmämme ohjaa lämmitystä lämpöhukat minimoiden, ja havaitsee mahdolliset vikatilanteet ajoissa. Mikäli tilannetta ei saada ratkaistua etänä, huoltotiimimme palvelee 365 päivänä vuodessa.

Maalämpöpumppu käyttää sähköä, mutta maalämpöjärjestelmä tuottaa tyypillisesti n. 3-kertaisesti lämpöenergiaa jokaisella käyttämällään sähköyksiköllä. Sähkön hinnan nousu voi siis pidentää maalämpöinvestoinnin takaisinmaksuaikaa jonkin verran, mutta maalämpö on edelleen edullisempi ja ympäristöystävällisempi ratkaisu, joka lisää energiaomavaraisuuttamme.

Sähkö kustannusriskiä voidaan hallita automaatiollamme, joka pystyy ohjaamaan lämmitystä pörssisähkön hinta huomioiden ja voi ladata esim. varaajia öisin edullisemmalla yösähköllä. Mikäli kaukolämpö jätetään maalämmön rinnalle, on käytössä sekä itse tuotettu lämmitysenergia että kaukolämpö, jolloin järjestelmää voidaan ohjata sähkön ja kaukolämmön hinta huomioiden.

Taloyhtiöiden ja liikekiinteistöjen päätökset lämmitysjärjestelmistä kannattaa perustaa pitkän aikavälin hintavaihteluihin. Kaukolämmön hintakehitys on Energiateollisuuden tilastojen mukaan Suomessa pitkällä aikavälillä n. 3% vuosittain ja esim. Helsingissä n. 4%.

Kaukolämpöenergian hinta on laskenut nyt hieman esim. Helsingissä, mutta perus- ja käyttömaksujen vuoksi hinnanalennusten vaikutus on rajallinen. Kaukolämmön hinnan pitäisi siis laskea huomattavasti ja pysyvästi, jotta maalämpö ei olisi taloudellisesti parempi vaihtoehto.

Vaikka kaukolämmön hinta laskisi merkittävästi, älykäs hukkalämmön talteenotto (PILP / LTO) leikkaa edelleen pääosan kaukolämmön tarpeesta. Hukkalämmön käytön ja maalämmön edut eivät katoa, vaikka kaukolämmön hinta laskisi: LTO ja maalämpö parantavat energiatehokkuutta ja energiaomavaraisuutta sekä vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, mikä on arvo jo sinänsä. LTO lisää asuinmukavuutta, kun huoneilma paranee, ja kesäöisin huoneistoja voidaan tuulettaa.

Maalämpö on uusiutuva luonnonvara. Maaperään kertyy lämpöä auringosta ja syvemmältä kalliosta geotermistä lämpöä. Oikein suunnitellussa järjestelmässä lämpökaivon lämpötila pysyy vuodesta toiseen melko vakaana, ja lämpöä riittää periaatteessa loputtomasti. Suomessa on porattu kymmeniä tuhansia lämpökaivoja, ja vanhimmatkin (1970-luvulta asti toimineet) tuottavat edelleen lämpöä, kun laitteistoa on päivitetty tarpeen mukaan.

Maalämpökaivot toimivat ainakin 50 vuotta, putket tyypillisesti n. 30 vuotta ja laitteisto (maalämpöpumput, varaajat, automaatiokeskus jne.) n. 15–20 vuotta. Kun lämpöpumppu aikanaan tulee käyttöikänsä loppuun, tilalle voi vaihtaa uuden lämpöpumpun, joka on todennäköisesti vanhaa tehokkaampi. Maalämpöenergia riittää käytännössä koko kiinteistön elinkaaren ajan.

Lämmöntalteenotto(LTO)- ja maalämpöjärjestelmän käyttö- ja huoltokustannukset ovat maltilliset: 20 vuoden aikana varaosakulut ovat yleensä pienemmät kuin kaukolämpökeskuksen uusimisen kulut. Myönnämme huolenpidossamme oleville lämmitysjärjestelmillemme 5 vuoden täystakuun sekä elinkaarenaikaisen tuottotakuun. Huolenpitosopimuksen piirissä olevissa järjestelmissä huolehdimme kaikesta: oma huoltomme päivystää 365 päivänä vuodessa.

Energiatehokuuden parantamiseen tähtäävä remontti – vaikkapa poistoilman lämmön talteenottoon (PILP / LTO) tai maalämpöön siirtyminen – alkaa tuottaa säästöjä heti. Energiaremontin voi siksi rahoittaa yhtiölle otettavalla (vihreällä) hoitolainalla. Esimerkiksi Helsingissä lämmön talteenotto voi leikata yli 40% lämmityskuluista ja maalämmön kera yli 70%. Kertyvillä lämmityskulusäästöillä maksetaan hankkeeseen otettu laina takaisin ilman, että osakkaiden maksamaa vastiketta täytyy nostaa. Vastiketta voidaan laskea heti LTO- tai maalämpöjärjestelmään käyttöönoton jälkeen, jos lyhennyserä on pienempi kuin lämmityskulusäästö.

Jos yhtiöllä on vaikkapa LVIS-hanke edessä, energiaremontti kannattaa tehdä ensin: pankin silmissä tällainen yhtiö on vakavaraisempi, sillä kiinteistö suurin hoitokulu, lämmitys, on laskussa. Energiaremontin tuomat säästöt lisäävät myös osakkaiden maksukykyä LVIS-hankkeessa. Energiaremontin ja LVIS-hankkeen voi toteuttaa yhtä aikaa, mutta synergioita ei juuri ole, sillä työskentelemme pääosin automaation parissa sekä teknisissä tiloissa. LTO-huippuimurit asennetaan katolle ja energiakaivot porataan pihalle. Mikäli LVIS-hanke on jo meneillään, kannattaa varautua esim. maaviilennysverkostoon.

Energiaremontista on hyötyä heti, sillä lämmityskulut laskevat uuden lämmitysjärjestelmän käyttöönotosta. Myös taloyhtiön vastikkeita voi siis laskea heti, jos yhtiön hoitolainan lyhennyserä on pienempi kuin energiaremontista syntyvä lämmityskulusäästö. Lämmöntalteenotto(LTO-)järjestelmä lisää myös asuinmukavuutta, kun huoneilman paranee, ja hellejaksoilla huoneistoja voidaan tuulettaa öisin viileämmällä ulkoilmalla. Maalämpö ja LTO mahdollistavat myös käyttäjälleen edullisen viilennyksen.

Kiinteistön arvo nousee energiaremontin myötä, kun kiinteistön suurin hoitokulu, lämmitys, laskee. Energiatehokas ja ekologinen lämmitys, kuten maalämpö, on myyntivaltti ja nostaa kiinteistön arvoa ja lisää omistajien maksukykyä seuraaviin remontteihin.